Kokonaisvaltainen kirjoittaminen

Kuva: A Guy Taking Pictures (Flickr)

Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutuksen eli oman vanhan opinahjoni opettajat aloittivat jokin aika sitten uuden Kirjoittajan matkassa -blogin. Blogi on eräänlaista jatkoa Kirjoittajan matkassa -kirjalle, joka julkaistiin Jyväskylän kirjoittajakoulutuksen 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

Blogi on oikein lupaava. Aiheina ensimmäisissä jutuissa ovat olleet esimerkiksi kirjoittamisen opetuksen ja opiskelun metaforat, käsin ja koneella kirjoittamisen erot sekä luova kirjoittaminen koulussa. Uskoisin, että kirjoittajakoulutuksen opinnot ja entiset opiskelijat saavat jatkossa myös tilaa. Laitapa seurantaan!

Kuva: Josep Ma. Rosell (Flickr)

Väittäisin, että yksi keskeinen syy tiettyjen sosiaalisen median palveluiden suureen suosioon ovat niin sanotut sivelyt. Esimerkiksi Facebook ja Twitter tekevät sivelyjen saamisen helpoksi.

“Sively” on yksi transaktioanalyysin keskeisistä käsitteistä. Transaktioanalyysin mukaan ihmiset tarvitsevat sivelyjä pysyäkseen hengissä. Aivan pienen vauvan kohdalla sivelyt ovat ensisijaisesti fyysisiä, todellisia sivelyjä, kuten kosketuksia ja silityksiä. Varsin pian ihminen kuitenkin oppii vastaanottamaan monenlaisia muitakin sivelyjä esimerkiksi katseen ja puheen välityksellä.

Kun esimerkiksi noutaessamme postia postilaatikosta nyökkäämme tervehdykseksi naapurillemme, annamme sivelyn, huomionosoituksen. Transaktioanalyysin mukaan esimerkiksi masennus on ensisijaisesti sivelyjen puutetta. Ihminen siis kirjaimellisesti tarvitsee sivelyjä.

Sivelyt voidaan jakaa positiivisiin sivelyihin, kuten hymyt ja kehut, ja negatiivisiin sivelyihin, kuten esimerkiksi haukut tai tukistaminen. Negatiivisetkin sivelyt ovat parempia kuin sivelyjen puute. Jokainen, joka on ollut tekemisissä lasten kanssa, tietää, että jos lapsi ei saa positiivisella tavalla huomiota, hän jatkaa yrittämistä, kunnes saa edes negatiivista huomiota. Jos negatiivisten sivelyjen saaminen on helpompaa tai vain tutumpaa, niiden kalastelusta saattaa tulla pysyvä toimintamalli.

Helppoja sivelyjä

Miten tämä kaikki liittyy sosiaaliseen mediaan? Mielestäni keskeinen syy siihen, että esimerkiksi Facebook on niin suosittu, on se, että se tekee sivelyjen antamisen ja saamisen niin helpoksi: Kerrot ostaneesi uuden takin, ja heti kohta vanha työkaverisi tykkää statuksestasi. Naapurisi on ostanut uuden asunnon. Kommentoit ilahtuneena uutista, ja pian naapurisi isä tykkää kommentistasi. Kaikilla on hyvä mieli.

Sama ilmiö näkyy muuallakin sosiaalisessa mediassa: Kirjoitat jotain Twitteriin, ja joku toinen merkitsee viestisi suosikiksi. Tai kirjoitat blogiartikkelin, ja hetken kuluttua kymmenen ihmistä on jo lukenut sen ja pari heistä on tykännytkin sitä.

Tällaiset vuorovaikutuksen hetket on helppo trivialisoida. Kun Facebookista tai Twitteristä kirjoitetaan perinteisemmissä medioissa, paikalle rientää heti lauma tietäjiä kertomaan, kuinka nämä viestinnän muodot ovat merkityksettömiä ja kuinka he itse eivät “ole” kummassakaan. Heidän mielestään sosiaalisessa mediassa on kyse vain narsismista (ikään kuin terveellä ihmisellä ei olisi lainkaan narsismia).

Mielestäni sosiaalisen median hienoin puoli on se, että se luo kontakteja ja pieniä vuorovaikutuksen hetkiä. Parhaimmissa tapauksissa sosiaalinen media myös ruokkii vuorovaikutusta ihan kasvokkain, kun kanssakäymisen perusta on luotu jo verkossa.

Ole hyvä ja tykkää!

Me kaikki olemme aika yksin tässä suuressa maailmassa ja tarvitsemme huomiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Me tarvitsemme myös niitä sivelyjä.

Oma pieni, kahden kohdan manifestini on siis tässä:

1) Älä trivialisoi sosiaalista mediaa. Eikö ole hienoa, että meillä on yhä uusia tapoja olla yhteydessä toisiimme?

2) Ole aktiivinen ja positiivinen sosiaalisessa mediassa, sillä saat sieltä sen, mitä annatkin. Jaa pieniä kokemuksiasi ja tunteitasi ja tykkää ja kommentoi muita. Anna sivelyjä ja ota niitä vastaan. Tykkääminen on ehkäpä maailman helpoin ja halvin tapa saada toinen ihminen hyvälle mielelle.

Kuva: A Guy Taking Pictures (Flickr)

Opetin jokunen tovi sitten verkkokirjoittamista Metropolian Sosiaalinen media ja viestintä -erikoistumisopinnoissa. Teetin opiskelijoilla tehtävän, jossa heidän piti etsiä verkosta hyödyllisiä opastekstejä verkkoon kirjoittamisesta ja kirjoittamisesta laajemminkin.

Osa ohjeista oli minulle ennestään tuttuja. Alla kuitenkin koosteena artikkeleita, joista itse opin jotain uutta. Lista on vähän sekalainen, mutta olen ryhmitellyt artikkelit temaattisesti. Kaikki ovat lukemisen arvoisia!

Sosiaalinen media

Erittäin hyvät yleisohjeet some-kirjoittamiseen (Dialogi)

Ohjeita uutis-twitteröintiin (Mu Lin, englanniksi)

Sosiaalinen media oppilaitoksissa

Sosiaalinen media yliopistojen viestinnässä ja markkinoinnissa (Helsingin yliopisto)

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sosiaalisen median ohjeistus

Blogikirjoittamisesta

Blogikirjoituksen askeleet (Small Business Trends, englanniksi)

Avainsanapilven käyttö kirjoittamisen apuna (Blogimarkkinointi)

Hyvän sisällön kestävyydestä (Ville Tolvanen)

Esiintymisestä ja kouluttamisesta

Hyvän koulutuksen ominaisuuksista (Ei oo totta)

Twitteristä oppia PowerPoint-esitykseen (Tiedon kuvia)

Entä sitten: hyvä ohje otsikointiin ja moneen muuhunkin (Tiedon kuvia)

Yleisemmin kirjoittamisesta

Epäreiluista argumenteista (Sana haltuun)

Inspiraatio ja flow (Kirjoittajatreffit)

Miksi vihaan hyvää kirjoittamista? (Stipendiblogi)

Kuva: visualpanic (Flickr)

Kuten olemme parin viime viikon aikana saaneet tiedotusvälineistä lukea, asiantuntijakirjoittajan on mahdollista tuotteistaa ja hinnoitella oma työnsä kannattavasti. Nyt se on mahdollista kaikille!

Matti Grönroos on laatinut apuvälineen, jonka avulla jokainen voi luoda oman Sinisen Kirjansa (pdf). Löydät työkalun täältä!

Kuva: Noel Zia Lee (Flickr)

Opetin muutama viikko sitten verkkokirjoittamisen osiota Metropolian Sosiaalinen media ja viestintä -erikoistumisopinnoissa. Perinteisemmän verkkoon kirjoittamisen ja bloggaamisen lisäksi nostin sosiaalisen median palveluista esille erityisesti Facebookin. Minulta kysyttiin heti: “Miksi juuri Facebook?”

Mielestäni omat vastaukseni olivat hyviä: Ensinnäkin Facebookin käyttäjämäärä on ylivertainen. Tällä hetkellä Suomessa on noin 1,7 miljoonaa aktiivista Facebookin käyttäjää, kun taas esimerkiksi aktiivisia Twitterin käyttäjiä on noin 63 000. Toinen perusteluni oli, että Facebookin avulla pääsee todella osaksi ihmisten arkea, kavereita ja koirakuvia.

Asia jäi kuitenkin vaivaamaan. Olen saavuttanut varsin hyviä tuloksia Facebookin ja blogin yhdistelmällä. Gradublogini kuuluu yli tuhannen tykkääjän Facebook-eliittiin. Sellaisia on Suomessa ilmeisesti vain noin tuhat. Tuon blogin kävijöistä noin puolet tulee Facebookista ja loput lähinnä Googlesta. Muut sivustot ja Twitter jäävät yksittäisiksi käynneiksi.

Facebookin kuolonkorinat?

Silti tuntuu, että Facebook on vähitellen tukehtumassa roskaan. Facebookin omasta linjastakaan ei ole mitään hajua. Käyttäjien asetuksia muutellaan koko ajan, ja esimerkiksi käytäntö aktiivisesti estää kaikkia sivun seuraajia saamasta kaikki postaukset on mielestäni todella kyseenalainen (aiheesta täällä sekä vastakkainen näkökulma täällä).

Outi Lammi kuvailikin Facebookia osuvasti näin: “Facebookin ja sen käyttäjien suhde alkaa muistuttaa väkivaltaista parisuhdetta, jossa nöyryytetty ja rusikoitu osapuoli antaa aina vain anteeksi.” Näyttäisi myös, että ainakin joissain yhteyksissä Twitter on todella jo syrjäyttänyt Facebookin.

Kaiken tämän perusteella olenkin nyt päättänyt laajentaa omaa sosiaalisen median käyttöäni Facebookin, blogien ja foorumien lisäksi uusille alueille. Tavoitteenani on oppia paremmin muita sosiaalisen median muotoja ja toisaalta valmistautua post-facebookiaaniseen maailmaan.

Löydätkin minut jatkossa ensinnäkin entistä aktiivisempana Twitteristä. Seuraa ja ota yhteyttä täällä: @KimmoSvinhufvud

Entäs Yammer sitten?

Toinen sosiaalisen median palvelu, johon olen päättänyt tutustua paremmin, on Yammer. Se on eräänlainen yritysten ja muiden organisaatioiden sisäinen Facebook.

Vaikka Yammer ei ole lähellekään niin tunnettu kuin Facebook tai Twitter, siinä on mielestäni paljon potentiaalia. Yammer voisi olla erinomainen vaihtoehto sähköpostille ja erilaisille intraneteille. Ja koska Microsoft osti Yammerin viime syksynä, ei ole mitenkään mahdotonta, että Yammer on jatkossa tavalla tai toisella integroitu Microsoft Officeen.

Ensikokemukset Yammerista ovat ristiriitaiset. Sosiaalisesta mediasta ei ole iloa, ellei siellä käydä keskustelua. Työasioista ei näytä kuitenkaan syntyvän ihan helposti jutun juurta, ainakaan, jos väline on uusi. Yammerin mobiilisovellus on mielestäni myös varsin huono. Puhelin on hyvä väline keskusteluun, mutta tekniikan pitää toimia notkeasti.

En silti aio luovuttaa. Vaikuttaa kuitenkin, että Yammer vaatii enemmän vaivaa ja mahdollisesti myös koulutusta kuin vaikkapa nyt Facebook. Ja koska kyseessä on organisaation viestintäväline, se vaatisi kyllä systemaattisen strategian organisaation sisällä.

Vaativia lajeja

Loppuyhteenvetona on todettava, että erilaiset sosiaalisen median palvelut ovat lopulta yllättävän erilaisia viestintämuotoina ja kirjoittamisen lajeina. Julkisuus ja vaikkapa hashtagit tekevät Twitteristä hyvin erilaisen kuin Facebook. Yammer on taas organisaation sisäisenä ja lähtökohtaisesti vain työhön keskittyvänä välineenä sävyltään jotain ihan muuta. Näiden lajien hallitseminen vaatii paljon harjoittelua!