Comments on: Nuoret osaavat kirjoittaa

By: Lari

Lari — Fri, 13 Nov 2009 13:17:25 +0000

Kyllä ne kriteerit ylioppilastutkinto.fi-sivulta löytyy. Kai niitä äidinkielen tunneillakin vilkuillaan. Ainakin kannattaisi.

Tarkistin myös sanamuodon huippuaineen kriteereistä. Herkistyminen ei sentään ollut käytetty sana. Siellä puhutaan elämyksestä ja mahdollisesta koskettavuudesta. Yhtä aikaa pitäisi kuitenkin välttää kliseitä. Ei ole helppoa.

By: Kimmo

Kimmo — Fri, 13 Nov 2009 12:52:01 +0000

Toi sensorin herkistyminen hyvän tekstin kriteerinä kyllä vetoaa minuun! Onko nuo kriteerit myös kokelaiden tiedossa? Paatosta peliin!

By: Lari

Lari — Fri, 13 Nov 2009 12:20:22 +0000

Juu. Oikeinkirjoitus on onneksi vain yksi osa ylioppilaskokeiden äikän esseen arvostelukriteereistä. Sellaiset asiat kuin tekstin rakentaminen, sujuvuus, järkevyys ja argumentoinnin uskottavuus ovat aika ytimessä. Ja hei, muistaakseni 60 pisteen (eli parhaat pisteet) kriteereissä oli myös jotain sensorin “herkistymisestä”. Eli kyllä siellä se lukijakin luuraa. Kannattaakohan kokelaiden siis pyrkiä itkettämään mielikuviensa sensoria? Ei se mielikuva varmaan kovin kauas totuudesta mene.

By: Kimmo

Kimmo — Fri, 13 Nov 2009 08:55:59 +0000

Moi! En ole tuota artikkelia tainnut lukea, mutta juu, aiheesta keskustellaan.

Silloin, kun puhutaan kirjoittamisen taidon heikkenemisestä, taidolla tarkoitetaan kuitenkin usein aika yksipuolisesti tiettyjä asioita: ainakin oikeinkirjoitusta ja oikeakielisyyttä sekä mahdollisesti joitain muita ominaisuuksia.

Tuon Wired-lehden artikkelin ehkä suurin ansio mun mielestä oli, että siinä korostettiin kirjoittamisen taidossa kirjoittamisen tarkoitusta ja yleisön huomioimista. Tietysti pitäähän ylioppilaskokeessakin huomioida se yleisö, joka onkin sitten aivan omanlaisensa…

By: Lari Suomensuojelija

Lari Suomensuojelija — Thu, 12 Nov 2009 11:25:06 +0000

Hei. Kiinnostava uutinen minunkin mielestäni. Vastaavaa tutkimusta ei taida olla Suomesta. Meillähän on pitkään puhuttu kirjoittamisen taidon heikkenemisestä nimenomaan ylioppilaskirjoitusten pohjalta (esim. Kielikello 2/2002), mutta sehän on vain yksi tekstilaji.

Luin Mikael Parkvallin mainiosta kirjasta Lagom finns bara i Sverige (Schibsted 2009, lainaus ulkomuistista…), että Ruotsissa käydään tätä samaa “nuoriso kirjoittaa yhä huonompaa ruotsia”-keskustelua. Hän oli kaivanut esiin lähteen, jonka mukaan 40-luvulla puolet varusmiehistä kirjoitti väärin muun muassa sanan cykel. Eli se siitä heikkenemisestä. Eivät kaikki ole koskaan osanneet kovin hyvin kirjoittaa.