Kuva: kevin dooley (Flickr)

Tarvitsetko tukea väitöskirjan kirjoittamiseen?

Pidän kevätlukukaudella yhdessä kollegani Åsa Mickwitzin kanssa väitöskirjantekijöille tarkoitetun kirjoittamisen kurssin. Kurssi on tarkoitettu jatko-opiskelijoille, jotka ovat keskellä väitöskirjan kirjoittamisen prosessia.

Tapaamisissa keskitytään väitöskirjaprosessin tukemiseen, tehokkaiden työskentelytapojen opetteluun, vertaistukeen sekä tekstin tuottamiseen ja parantamiseen. Sisältö räätälöidään osallistujien tarpeisiin. Kurssin työskentelyssä on keskeistä vertaistuki ja työskentely pienryhmissä. Siksi on tärkeää, että osallistujat todella sitoutuvat tapaamisiin.

Kurssi on kaksikielinen ja tarkoitettu Helsingin yliopiston suomen- tai ruotsinkielistä väitöskirjaansa kirjoittaville jatko-opiskelijoille. Kurssin tapaamiset ovat torstaisin 19.1.–19.4.2012 klo 9:15–10:45 yliopiston päärakennuksen auditoriossa VI. Kurssi on kahden opintopisteen laajuinen.

Ilmoittautuminen WebOodin kautta viikolla 1 (2.1.– 8.1.2012):
Opinto-oppaat > Kielikeskus > Äidinkieli > Opetus

Kuva: @jbtaylor (Flickr)

Sain käsiini hauskan ohjeiston, joka on tarkoitettu historiaa käsitteleviä tieteellisiä tekstejä tuottaville. Historioitsijoiden lisäksi se soveltuu mainiosti kaikille tieteellistä kirjoittamista muodossa tai toisessa harjoittaville. Ohje ei tosiaan ole mikään uusi, mutta kovin ajankohtainen se silti on.

Tekstin on tuottanut historian professori Theron F. Schlabach. Tekstin alkuperäinen versio on hieman pidempi ja sisältää käskyjen lisäksi kommentaaria, hieman Ison Katekismuksen tapaan.

Minulle kuitenkin riittävät pelkät käskyt. Tässä ne ovat englanninkielisessä muodossa:

Ten Commandments of Good Historical Writing

1. Thou shalt begin with an outline that buildeth thy entire paper around thy central ideas.
2. Thou shalt avoid self-conscious discussion of thy intended purposes, thy strategy, thy sources, and thy research methodology.
3. Thou mayest covet other writers’ ideas but thou shalt not steal them.
4. Thou shalt strive for clarity above cuteness; thou shalt not use jargon when common language will serve, nor a large word when a small one will serve, nor a foreign term when an English one will serve, nor an abstract term where a vivid one is possible.
5. Remember thy paragraph to keep it a significant unity; thou shalt not fragment thy discussion into one short paragraph after another, and neither shalt thou write a paragraph that fails to develop a topical idea.
6. Thou shalt write as if thy reader is intelligent–but totally uninformed on any particular subject: hence, thou shalt identify all persons, organizations, etc., and shalt in every way try to make thy paper a self-sufficient unit.
7. Thou shalt use quotations sparingly and judiciously, only for color and clarity; if thou must quote, quotations should not break the flow of thine own language and logic, and thy text should make clear whom thou art quoting.
8. Thou shalt not relegate essential information to thy footnotes.
9. Thou shalt write consistently in past tense, and in other ways keep thy reader firmly anchored in time.
10. Thou shalt not use passive voice.

Copyright © 1996 by Theron F. Schlabach

Kuva: Brett Jordan (Flickr)

Törmäsin jokin aika sitten erittäin hyvään suomenkieliseen retoriikkaa käsittelevään blogiin. Retoriikan taito -blogia ylläpitää varhaiskristillisestä retoriikasta väitöskirjaansa tekevä Antti Mustakallio.

Mustakallio on aloittanut bloginsa vasta viime keväänä, joten kovin paljon artikkeleita ei ole vielä ehtinyt kertyä. Kirjoitusten laatu on kuitenkin korkea.

Mustakallio on luonnollisesti perehtynyt perinteiseen aristoteeliseen retoriikkaan, mutta lähteinä on myös uudempia klassikoita, kuten vaikkapa Robert Cialdinin Influence. Kirjoitusten aiheita ovat esimerkiksi myyntimiesten käyttämät erilaiset kikat ja Antero Mertarannan selostukset. Erityisen hyvä on kiihkoton ja analyyttinen kirjoitus Jussi Halla-ahon retoriikasta.

Kuva: toolstop (Flickr)

Vaikka sosiaalisen median rooli tiedonhaussa kasvaa koko ajan, ovat hakukoneet ja erityisesti Google yhä ihmisille hyvin tärkeä tapa etsiä tietoa ja jäsentää verkon materiaalia. Siksi verkkoon kirjoittaessa kannattaa huomioida hieman myös hakukoneita.

Hakukoneiden rooli on keskeinen etenkin silloin, kun etsimme tietoa jostain uudesta aiheesta tai kun haluamme selvittää hieman kattavammin, mitä tietystä aiheesta verkosta löytyy. Sosiaalisesta mediasta taas luemme juttuja, joita ystävämme suosittelevat tai joita on sivustoilla, joiden olemassaolosta tiedämme jo.

Hakukoneoptimointia

Joillain hyvin kilpailluilla aloilla hakukoneiden rooli on hyvin tärkeä. Tällaisia ovat esimerkiksi turismi ja kuluttajakauppa verkossa. Onkin olemassa jopa kokonaisia yrityksiä, jotka tekevät niin sanottua hakukoneoptimointia eli pyrkivät parantamaan asiakkaidensa sivuston näkyvyyttä hakukoneissa.

Hakukoneoptimoinnin tavoite on nostaa oma sivusto tai yksittäinen artikkeli korkeammalle sijalle hakukoneiden tuloksissa. Hakukoneoptimointi ei kuitenkaan ole mikään salatiede eikä edes kovin monimutkainen asia. Muutamalla yksinkertaisella periaatteella pääset jo pitkälle.

Kiinnitä huomiosi seuraaviin asioihin tekstissäsi, ja todennäköisyytesi päästä Google-haun alkupäähän kasvaa melkoisesti:

1) Mieti otsikointia

Otsikointi on tärkeää verkossa, ja myös hakukoneiden näkökulmasta otsikointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tekstisi pääotsikossa ja väliotsikoissa olevat sanat vaikuttavat siihen, miten hakukoneet sivuasi luokittelevat.

2) Hanki sivullesi johtavia linkkejä

Yksi tekijä, jonka perusteella hakukoneet luokittelevat sivuasi, on se, miten paljon siihen johtaa linkkejä muilta sivuilta. Koetapa siis miettiä vielä uudestaan, mihin voisit saada linkin omaan artikkeliisi. Kannattaisiko siitä mainita omalla kotisivullasi, tai voisiko aiemmin kirjoittamiisi artikkeleihin päivittää linkin tähän uuteen artikkeliin?

3) Muista title-elementti

Hakukoneoptimointiin liittyy myös tekijöitä, joihin et ehkäpä itse pysty vaikuttamaan. Jos kuitenkin pystyt, ne kannattaa huomioida.

Näistä tärkein on html-sivun niin sanottu title-elementti. Siinä määritellään teksti, joka näkyy www-selaimen yläreunassa ja joka tulee oletusarvoksi silloin, kun jokin sivu liitetään selaimen kirjanmerkkeihin.

title-elementti on myös hakukoneille tärkeää tietoa. Hakukoneet luokittelevat sivuja paljolti title-elementin perusteella, ja title:ssä näkyvä teksti näkyy myös hakukoneen tuloksissa. Kannattaa siis lisätä siihen kaikki oleellinen tieto.

Selvitäpä sivuston ylläpito-ohjelmasta tai ylläpitäjältä, voitko vaikuttaa siihen, mitä title-elementissä näkyy.

4) Käytä selkokielisiä verkko-osoitteita

Hakukoneet arvostavat myös niin sanottuja selkokielisiä verkko-osoitteita, sillä ne etsivät avainsanoja myös verkko-osoitteesta.

Selkokielinen verkko-osoite on esimerkiksi tällainen:
http://www.kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi/2011/11/11/verkkokirjoittamisen-perusteet/
ei siis tällainen:
http://www.kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi/?p=837
vaikka jälkimmäinenkin vie kyllä perille.

Selkokieliset verkko-osoitteet ovat yleensä yksi vaihtoehtoinen tapa ilmaista sivuston osoitteita. Esimerkiksi useat blogi-ohjelmat ja -palvelut antavat sinun itse päättää, millaista muotoa käytät.

Hämmentävän monet organisaatiot käyttävät monimutkaisia ja epäselviä verkko-osoitteita. Selkokieliset osoitteet on kuitenkin helpompi ymmärtää ja muistaa, ja hakukoneet pitävät niistä. Käytä siis niitä.

5) Hanki oma verkkotunnus

Hakukoneiden näkökulmasta ideaalitilanne on tietysti se, että käytössäsi on myös oma verkkotunnus eli domain (esim. kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi). Hakukoneet luokittelevat sivustoja niiden perusteella.

Jos sivustosi sijaitsee niin sanottuna alidomainina, esimerkiksi omablogisi.wordpress.com tai blogs.helsinki.fi/käyttäjätunnus, Google ei osaa hahmottaa sitä, mitä sivustosi sisältää, koska saman domainin alla on kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä.

Oma verkkotunnus ei välttämättä tarkoita, että sinun täytyy itse ylläpitää sivustoasi. Esimerkiksi Blogger mahdollistaa myös oman verkkotunnuksen käytön. Jos sinulla on oma verkkotunnus, jossa on keskeinen sivustosi teemaan liittyvä avainsana, olet jo aika pitkällä.

6) Käytä avainsanoja

Pisimmälle viedyssä hakukoneoptimoinnissa pyritään varmistamaan, että myös itse teksti sisältää paljon aihepiirille keskeisiä avainsanoja. En itse ole koskaan lähtenyt sille linjalle, että sisällyttäisin tekstiini sanoja ja lauseita vain hakukoneita miellyttääkseni. Tärkeintä on mielestäni toimiva kokonaisuus, joka palvelee lukijaa.

Silti joissain tapauksissa erilaisten avainsanojen miettiminen voi olla paikallaan. Jos esimerkiksi kirjoittaa artikkelia tekstilajeista, kannattaa ehdottomasti sisällyttää tekstiin ja ehkäpä jo otsikkotasolle sana genre, joka on kutakuinkin tekstilajin synonyymi. Tekstilajia sivuava termi on taas tekstityyppi. Kannattaakin miettiä, olisiko järkeä mainita myös se tekstissäsi, jotta myös sillä hakusanalla googlaavat ihmiset päätyisivät sinun artikkeliisi. (Katsopa esimerkiksi, mikä on tämä artikkelin ensimmäinen alaotsikko.)

Käytettyjä hakusanoja voi selvittää myös esimerkiksi Googlen Insights-työkalulla. Olen yhdessä tapauksessa toiminut hyvin laskelmoivasti sen avulla. Huomasin nimittäin, että yksi kirjoittamiseen liittyvä sana, jonka suosio on noussut vuosien varrella merkittävästi ja jolla on selkeät sesongit, on “tekstitaito”.

Koska en itse ole varsinaisesti äidinkielen ylioppilaskokeen asiantuntija, pyysin äidinkielen sensorina toiminutta ystävääni kirjoittamaan aiheesta artikkelin. Tuo artikkeli on yksi tämän blogin suosituimmista, ja aina puolen vuoden välein, äidinkielen ylioppilaskoetta edeltävänä iltana, sadat abit ryntäävät lukemaan sitä.

Tämä ilmiö kertoo tietysti paljon abien mielenliikkeistä, mutta mitä hyötyä minulle siitä on?

No, ensinnäkin Larin artikkeli on mielestäni hyödyllinen ja hauska, ja se myös edustaa samanlaista ideologiaa, jota itsekin kannatan. Siksi haluan abien mieluummin lukevan sitä kuin jotain toista opastekstiä. Toisaalta, eihän sitä tiedä, vaikka joku noista sadoista abeista päätyisi seuraamaan blogiani tai vaikkapa ostamaan tai ainakin lukemaan kirjani.

7) Kirjoita paljon hyvää materiaalia

Edellä on käsitelty joitain osittain teknisiäkin seikkoja, joita verkkoon kirjoittamiseen liittyy. Jos osa niistä tuntuu olevan vaikutusvaltasi tai jopa käsityskykysi ulkopuolella, älä murehdi.

Ensisijaisesti sinun kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tuotat verkkoon aidosti hyviä kirjoituksia, joilla on annettavaa lukijoille. Lopulta ne saavat kyllä huomiota sosiaalisessa mediassa ja myös hakukoneissa.

Materiaalin määrä ja kirjoittamisen aktiivisuus ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat hakukoneissa näkymiseen. Google analysoi sivustojen suosiota ja näkyvyyttä monella eri tavalla, todennäköisesti myös Google Readerin ja FeedBurnerin avulla.

Koeta saada aikaiseksi positiivinen kierre: hyvä materiaali saa lukijoita, jotka saavat aikaiseksi näkyvyyttä, joka taas tuo lisää lukijoita. Verkossa paljon on omissa käsissäsi.

—

Tässä suomenkielinen artikkeli, jossa pohdiskellaan hyvin hakukoneoptimoinnin eri puolia:
Hakukoneoptimointi on kuollut

Tässä kaksi hyvää englanninkielistä artikkelia aiheesta:
8 First Step SEO Tips for Bloggers
Search Engine Optimization for Blogs

Kuva: nan palmero (Flickr)

Jo kauan sitten, ensimmäisten www-sivujen ilmestymisen jälkeen alettiin puhua omasta kirjoittamisen lajista, verkkokirjoittamisesta. Verkossa olevat tekstit ja verkkoon kirjoittaminen ovat totisesti muuttuneet aika lailla 1990-luvun loppuvuosista tähän päivään, mutta silti on mahdollista hahmotella jonkinlaisia yleispäteviä sääntöjä verkkoon kirjoittamiseen.

Seuraavassa esitellyt lähtökohdat ja periaatteet kannattaa ottaa huomioon, kirjoititpa sitten blogikirjoitusta, artikkelia verkkolehteen tai vain yksinkertaisesti materiaalia jonkin organisaation kotisivulle:

1) Kirjoita lukijaa varten

Muista, että ainoa kysymys, joka lukijaa askarruttaa tekstiäsi lukiessa, on tämä: “Mitä minä tästä saan?” Tämä seikka on tietysti tärkeä kaikessa kirjoittamisessa, mutta erityisen tärkeää se on muistaa verkkoon kirjoittaessaan. Jos lukija ei saa jotain häntä itseään hyödyttävää tekstistäsi, miksi hän sen lukisi?

Anna lukijalle siis jotain. Se jokin voi toki olla monenlaista asiaa: hyötyä, hupia, uutta tietoa, apua tai vain jotain kiinnostavaa keskustelun ja ajattelun pohjaksi. Jotain sinun kuitenkin on annettava.

Verkko on siinä mielessä oikeudenmukainen, että hyvä materiaali saa lopulta huomiota. Jos kirjoitat verkkoon tekstejä, jotka auttavat ja ilahduttavat ihmisiä, tulet varmasti saamaan lukijoita.

2) Lukijoilla on lyhyt pinna

Verkkotekstien lukemiseen ehkäpä kaikkein eniten vaikuttava tekijä on se, että verkossa on yksinkertaisesti valtava määrä tekstiä ja muuta sisältöä. Sivulta toiselle eteneminen on helppoa, ja uusi teksti tai vaikkapa kiinnostava video on yhden klikkauksen päässä.

Meidän keskittymiskykymme on yksinkertaisesti lyhyempi silloin, kun luemme verkossa. Tämä täytyy tietysti huomioida verkkotekstejä kirjoittaessa.

Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota tekstin otsikkoon. Sen tehtävänä on kertoa ytimekkäästi, mistä tekstissäsi on kyse, mutta samalla houkutella lukemaan. Myös tekstin aloitus on verkossa erityisen tärkeässä roolissa: jos alku ei vedä, lukija siirtyy helposti muualle.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää myös tekstin pituuteen. Vaikka netistä on toki mahdollista lukea pitkiäkin tekstejä, verkkotekstit ovat tyypillisesti suhteellisen lyhyitä ja esimerkiksi lehtiartikkelista tehtyjä verkkoversioita usein lyhennetään.

Myös suvantopaikkoja tai pääasiasta poikkeamista kannattaa harkita tarkasti. Esimerkiksi tämä artikkeli sisälsi alun perin pitkän jakson hakukoneiden huomioimisesta. Päätin kuitenkin siirtää sen omaksi artikkelikseen, jonka julkaisen myöhemmin. (Tässä yksi vinkki: Luo lukijoille odotuksia ja muista sitten lunastaa ne!)

3) Ruudulta lukeminen on raskasta

Verkkotekstien lukemiseen vahvasti vaikuttava tekijä on myös se, että niitä luetaan ruudulta. Tietokoneiden näytöt kehittyvät koko ajan, ja ennen pitkää ruudulta lukeminen on ehkä yhtä vaivatonta kuin painetun tekstin lukeminen. Nykyisellään se rasittaa silmiä kuitenkin enemmän.

Esimerkiksi kappaleiden liiallinen pituus tuottaa helposti ongelmia verkossa. Pari kolme virkettä on tyypillisesti jo hyvä pituus verkkotekstin kappaleeksi. Tämän jälkeen silmä kaipaa lepoa ja hengähdystilaa.

Kuva: derekGavey (Flickr)

Tyypillinen tietokoneen näyttö on myös leveämpi kuin tyypillinen painettu sivu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lukija haluaisi lukea pidempiä rivejä. Jos mahdollista, pidä verkkotekstin rivipituus kohtuullisena ja kiinnitä huomiota taittoon.

Luettavuutta voi lisätä myös erilaisilla verkkoon erityisesti sopivilla keinoilla. Esimerkiksi reilu väliotsikoiden käyttö tekee tekstistä helpommin selailtavan. Samoin erilaisten listojen käyttö ja keskeisten asioiden kohostaminen esimerkiksi lihavoinnin avulla auttavat lukijaa hahmottamaan tekstin keskeisen sisällön.

4) Hanki aktiivisesti lukijoita

Yksi verkkoon kirjoittamisen hauskoista puolista on se, että verkossa tekstit voivat saada nopeasti ja helposti lukijoita. Aloitteleva verkkokirjoittaja saattaa ajatella, että lukijat löytävät verkkoon kirjoitetun tekstin automaattisesti. Näin ei ole. Sinun täytyy tehdä aktiivisesti työtä sen eteen, että ihmiset löytävät tekstisi.

Kannattaa siis käyttää aika paljon aikaa sen miettimiseen, miten lukijat ylipäätään löytävät sinun tekstisi verkosta. Voisitko mainostaa tekstiäsi Facebookissa? Voisitko mainostaa sitä jollain sähköpostilistalla tai keskustelufoorumilla? Olisiko sinun mahdollista saada linkki artikkeliisi vaikkapa työpaikkasi kotisivuille?

Mainostamisen suhteen kannattaa olla hienotunteinen. Ystäväsi eivät halua ehkä koko ajan kuulla kaikesta, mitä olet tänään kirjoittanut. Sähköpostilistoilla tai keskustelualueilla olevat ihmiset saattavat myös turhautua saamistaan mainoksista, etenkin jos ne eivät oikein liity heihin itseensä. Alkuvaiheessa ei kuitenkaan saa olla liian varovainen. Lukijat on haalittava jostain.

Olen itse havainnut myös, että toisinaan on hyödyllistä mainostaa jotain tiettyä yksittäistä artikkelia ihmisille, joille se on relevantti. Ihmiset eivät välttämättä jaksa innostua tolkuttomasti siitä, että olet perustanut blogin, mutta he saattavat innostua jostain yksittäisestä heitä koskettavasta blogikirjoituksesta. Mainosta siis sisältöä, älä ainoastaan mediaa.

5) Tarjoa lukijoille tapa seurata sinua

Kun sitten olet lukijoita saanut, kannattaa myös miettiä, miten lukijat löytävät sinut jatkossa. Ihmiset eivät todennäköisesti vieraile sivustollasi säännöllisesti katsomassa, onko uusia artikkeleita ilmestynyt. Sinun täytyy antaa heille mahdollisuus seurata sinua helpommin.

Hyvä keino tähän on niin sanottu RSS-syöte ja erilaiset sen käyttöä helpottavat palvelut, kuten FeedBurner. RSS mahdollistaa sen, että kiinnostunut lukija voi tilata sivustosi uudet artikkelit sähköpostiinsa tai niin sanottuun RSS-lukijaan (esim. Google Reader).

Keskivertosuomalaiselle vieläkin helpompi tapa on seurata sinua Facebookin välityksellä. Facebookiin voi oman henkilökohtaisen profiilin lisäksi luoda myös niin sanotun Facebook-sivun. Facebook-sivu mahdollistaa sen, että myös muut kuin ystäväsi voivat seurata sinua tai sivustoasi Facebookin kautta.

Jos sinulla riittää kiinnostusta, voit hyödyntää myös muita verkostoja ja väyliä, kuten Twitteriä tai LinkedIniä. Oleellisinta on kuitenkin muistaa, että sinun tehtäväsi on varmistaa, että lukijasi paitsi löytävät kirjoituksesi, pystyvät myös seuraamaan sinua jollain tavalla.

6) Kirjoita runsaasti hyvää materiaalia

Jos kirjoitat verkkoon hyviä kirjoituksia, ennen pitkää toiset niistä saavat huomiota. Jos tekstisi on hyvä, sitä jaetaan sosiaalisessa mediassa ja toiset kirjoittajat linkittävät artikkeliisi tai sivustoosi. Lopulta myös hakukoneet huomioivat tekstisi.

Sinun kannattaa siis ensisijaisesti keskittyä siihen, että kirjoitat verkkoon yksinkertaisesti paljon hyvää materiaalia. Kovin moni tekijä vaikuttaa siihen, saako yksittäinen tekstisi lukijoita. Toisinaan hyväkin teksti menee ihmisiltä ohi. Joskus taas osut melkein sattumalta ajan hermoon ja kirjoitat jotain sellaista, mistä ihmiset kiinnostuvat.

Älä siis lannistu hetkessä vaan jatka hyvien tekstien kirjoittamista. Verkkoon kirjoittaminen on kestävyyslaji.