Kuva: woodleywonderworks (Flickr)

Tutkimussuunnitelma on yksi väitöskirjan tekijän tai sellaiseksi haluavan keskeisistä tekstilajeista. Väitöskirjaprosessin alkuvaiheessa se on itse asiassa kriittinen tekstilaji.

Aiemmassa artikkelissa tarkastelin erilaisia kysymyksiä, joita kannattaa miettiä, kun yrittää hahmottaa ja hallita uutta tekstilajia. Tässä artikkelissa haluaisin kysyä: miksi tutkimussuunnitelma tehdään?

Tutkimussuunnitelman funktioita ovat esimerkiksi:

1) Suunnitelma itselle
Tutkimussuunnitelman laatiminen auttaa kirjoittajaa hahmottamaan, mistä tutkimuksessa on kysymys ja miten sen tulisi edetä. Tutkimussuunnitelmaa kirjoitetaan usein itselleen.

2) Tutkimusaiheen hyväksyttäminen
Ennen väitöskirjatutkimuksen aloittamista on tarpeen selvittää, onko tutkimusaihe sopiva. Sopivan tutkimusaiheen kriteerit varmastikin vaihtelevat, mutta keskeisiä kriteerejä ovat ainakin tutkimuksen mahdollinen kontribuutio ja sopivan ohjauksen saatavuus.

Joissain yliopistoissa ja korkeakouluissa aiheen hyväksyttäminen on muodollinen prosessi, toisissa vapaamuotoista keskustelua ohjaajan kanssa. Jos hyväksyttäminen tehdään pidemmän kaavan mukaan, tutkimusaiheen relevanssin ja sopivuuden arviointi tehdään usein juuri tutkimussuunnitelman perusteella.

3) Jatko-opiskelijaksi hakeminen
Jatko-opiskelun käytännöt vaihtelevat melkoisesti, mutta yleensä jatko-opiskelijaksi on haettava ja usein hakemuksessa vaaditaan liitteenä tutkimussuunnitelma.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, jossa itse opiskelen, jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta. Hakemusta arvioidaan paljolti tutkimussuunnitelman perusteella. Keskeisiä arviointikriteerejä ovat käsitykseni mukaan käytännössä lähinnä se, onko hakijalla ohjaaja, ja se, onnistuuko tutkimuksen toteuttaminen ihanteeksi ajatellussa neljässä vuodessa.

4) Keskustelu ohjaajan kanssa
Virallisten hakemusten lisäksi tutkimussuunnitelman yksi keskeinen funktio on luonnollisesti dialogi ohjaajan kanssa. Tutkimussuunnitelman avulla aloitteleva tutkija ja hänen ohjaajansa voivat keskustella tutkimuksen lähtökohdista.

5) Tutkimuksen esittely seminaarissa
Yleinen käytäntö on myös se, että aloitteleva jatko-opiskelija esittelee tutkimustaan muille jonkinlaisessa tutkijaseminaarissa. Tutkimussuunnitelma on siis dialogin väline muiden tutkijakollegoiden kanssa käytävässä keskustelussa.

6) Rahoituksen hakeminen
Tutkimussuunnitelman funktioista viimeinen, joskaan ei vähäisin, on rahoituksen hakeminen. Monen väitöskirjantekijän jatko-opinnot ovat käytännössä rahoituksen saamisesta kiinni. Väitöskirjan tekeminen on luonnollisesti mahdollista myös työn ohessa, mutta rahoitus on osalle jatko-opiskelijoista ensisijainen toive.

Mitä tästä listasta sitten voi päätellä?

Ainakin sen, että tutkimussuunnitelmalla on kovin monta funktiota. Oman työn suunnitteleminen, keskustelu muiden kanssa ja muodolliset hakemukset ovat kaikki tärkeitä osia väitöskirjaprosessissa. On kuitenkin epätodennäköistä, että yksi teksti voisi toteuttaa kaikki nämä tehtävät.

Käytännössä tämä tarkoittaa siis, että eri tarkoituksiin kannattaa kirjoittaa eri tekstit. Muodollinen hakemus vaatii toisenlaisen tekstin kuin keskustelu ohjaajan kanssa. Ja omia tarpeita varten käyttäisin aivan toisenlaista tekstiä kuin muodollista tutkimussuunnitelmaa. Suunnitteluun soveltuu hyvin esimerkiksi täällä esittelemäni projektinsuunnittelumalli.

Käytännön ohjeita tutkimussuunnitelman laatimiseen: Tutkimussuunnitelmiin terävyyttä